Friday, November 11, 2016

Sanavapaudesta vs demlajuristien sirppi & vasarataustasta: Tulkinnat Ryssälän suhteen halutaan tulkita "russofofiana" tmv RL:n vastaisen "kansanryhmän vastaisuutena"; siellä on n 150 eri kansallisuutta, joten "venäläisyysvastaisuus" on demlajuristien oma pedofiilikultin tapaista lapsenraiskaamista

Kansankiihotus, uskonrauhan häirintä pelkkää ryssäläistä farisealaisuutta, mitkä lakeina raiskaavat kuten imaami vihkiessään karvattomia tyttölapsia raavaille muslimimiehille

Sanavapaudesta vs demlajuristien sirppi & vasarataustasta: Tulkinnat Ryssälän suhteen halutaan tulkita "russofofiana" tmv RL:n vastaisen "kansanryhmän vastaisuutena"; siellä on n 150 eri kansallisuutta, joten "venäläisyysvastaisuus" on demlajuristien oma pedofiilikultin tapaista lapsenraiskaamista


Historioitsija yhteiskuntakriitikko Seppo Lehto kuntavaaliehdokas Tampere
------------------------------------------------------------------------------------------
Sanavapautta Suomessa ei korosteta liikaa, todellinen sananvapaus sallii selkeiden epäkohtien esiintuonnin koski se sitten keskuuteemme tulleita ammattihuijareita sotatoimialueilta tai Afrikasta

http://sananvapautta.blogspot.fi/
----------------------------------------

Saturday, October 31, 2015

Ottakaa kantaa tulkaa ulos kuoristanne? - Herätkää: Miksi "mustan aukon ja mustan tulevaisuuden" suuntaan kumarretaan? Kansa koostuu useista kerroksista kuten syntymäpäiväkakku. Osa on pohjalla, osa on mehua, osa on kermaa, osa mansikoita. Niistä se kakku tulee. Samoin verotus koskee kaikkia toisia enempi toisia vähempi, mutta kaikkien pitäisi tulla toimeen ja elää jotenkin muutenkin kuin porraskäytävissä virtsalta haisten. - 1.11.2015 sunnuntaiaamun epistola Seppo Lehto tapaan: Suomalaiset nussikaa keskenänne, lisääntykää keskenänne. Turha on kumartaa toiseutta brysselin tai moskovan suuntaan saati mokkamasteri mekan ja mustan Afrikan suuntaan. Katsokaa mitä haluatte tulevaisuudelta: Mustan vai valkoisen tulevaisuuden - Jakakaa jos yhdytte (toisiinne ja mielipiteisiini mieluummin kuin ... )

Ottakaa kantaa tulkaa ulos kuoristanne? - Herätkää: Miksi "mustan aukon ja mustan tulevaisuuden" suuntaan kumarretaan? Kansa koostuu useista kerroksista kuten syntymäpäiväkakku. Osa (kansasta) on pohjalla, osa on mehua, osa on kermaa, osa mansikoita. Niistä se kakku tulee. 
Samoin verotus koskee kaikkia toisia enempi toisia vähempi, mutta kaikkien pitäisi tulla toimeen ja elää jotenkin muutenkin kuin porraskäytävissä virtsalta haisten

1.11.2015 sunnuntaiaamun epistola yhteiskuntakriitikko





Seppo Lehto tapaan: 


Suomalaiset nussikaa keskenänne, lisääntykää keskenänne. Turha on kumartaa toiseutta brysselin tai moskovan suuntaan saati mokkamasteri mekan ja mustan Afrikan suuntaan. Katsokaa mitä haluatte tulevaisuudelta: Mustan vai valkoisen tulevaisuuden? 

Kohta ei voi valita, elintila, kadut ja majoituskapasiteetti on varattu taikamatolla lentäville elintasopakolais-statuksella oleville. 


Jakakaa somessa, jos yhdytte (toisiinne ja mielipiteisiini mieluummin kuin ... )



-------------------------------
Sananvapautta päivä päivältä yhä vähempi .. valitettavasti http://sananvapautta.blogspot.fi/

--------------------------------------

Saturday, May 16, 2009

Allahin nimeen haukkuva valkoinen liki mulattinen rasistikoira 16.5.2009

Allahin nimeen haukkuva valkoinen liki mulattinen rasistikoira 16.5.2009

Tuesday, January 27, 2009

Kavkaz.fi video englanniksi Occupied territories back to Finland = Carelia back to Finland

What Ahtisaari Martti told us about refugees?

"Shoot them if nesessarily!" ( Martti Ahtisaari 1994 in presidental elections )

Seppo Lehto ja Martti Ahtisaari

Kiihottukaa vähempi = Tietäkää enempi

Sunday, November 16, 2008

Vastuullisuutta siihen keitä haluamme Suomeen ja sanavapauttamme rajoittavat hirttäytyköön omaan suvaitsemattomuuteensa - ok?

Vastuullisuutta siihen keitä haluamme Suomeen ja sanavapauttamme rajoittavat hirttäytyköön omaan suvaitsemattomuuteensa - ok?

Kysyn miksi asioista ei saisi puhua niiden oikeilla nimillä?

Neekerit ja somalit eivät pääasiassa ole eurooppalaisia syntyjään (onneksi)

Nyt neekerivainojen kohteena ovat mm. pygmien lisäksi myös Afrikan viimeiset vuoristogorillat

http://seppo-lehto-gorillakantaa-suojeltava.blogspot.com/

- Ja te perkele puhutte rasismista vaikka kansanmurha uhkaa gorilloja (vain alle 700 henkeä jäljellä)

Tervetuloa perässä te muut illmanismin uhrit

Tätä laulua on laulettu mm. Helsingin yliopistolla 1990-luvun puolessavälin

http://www.youtube.com/watch?v=BmZwXqbB3D8


Leijonalippu liehumaan ja hulabalooba laulu soimaan?

Seppo Lehto http://jumalanpilkasta.blogspot.com

Mies jonka nimeä ei uskalleta lausua

http://europarlamentaarikko.blogspot.com

---------------------------------------

Wednesday, October 22, 2008

Pro Suomi 637 Seppo Lehto Maahanmuuttopoliittinen puhe: Suomi suomalaisille ja perusoikeudet kunniaan


Suomalaisuutta ja perusoikeuksiamme pitää puolustaa tinkimättömästi kuten tamperelainen sananvapaustaistelija kunnallisvaaliehdokas Seppo Lehto ehdokasnumerolla 637 tekee Tampereella




Pro Suomi Tampereen kunnallisvaaleissa 637 Seppo Lehto Maahanmuuttopoliittinen puhe: Suomi suomalaisille ja perusoikeudet kunniaan

--------------


----------

Suomi suomalaisille ja Seppo Lehto 637 ehdokasnumerolla Tampereen kaupunginvaltuustoon 2008

--

Maamme on menossa islamistien kelkkaan kovaa kyytiä. Seuraavaksi alkanee sharia-lain ymppäys kun poikalasten ympärileikkaukset on nyt sallittu:

---

Etusivu - Ennakkopäätökset - KKO:2008:93

KKO:2008:93

Pahoinpitely

Diaarinumero: R2007/500
Esittelypäivä: 23.9.2008
Taltionumero: 2250
Antopäivä: 17.10.2008

A oli suorituttanut lääkärillä neljän ja puolen vuoden ikäiselle pojalleen ympärileikkauksen uskonnollisista syistä. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:n menettely ei ollut rangaistavaa pahoinpitelynä tai siihen yllytyksenä.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte Tampereen käräjäoikeudessa

Virallinen syyttäjä vaati A:lle rangaistusta 27.9.2004 tehdystä pahoinpitelystä. Syytteen mukaan A oli tahallaan tehnyt ruumiillista väkivaltaa pojalleen B:lle palkkaamalla tuntemattomaksi jääneen henkilön suorittamaan tuolloin neljän ja puolen vuoden ikäiselle B:lle ympärileikkauksen. Teollaan A oli tahallaan aiheuttanut B:lle kipua ja leikkaushaavan, jolla osa lapsen tervettä kudosta oli poistettu ilman lääketieteellisiä perusteita.

Käräjäoikeuden tuomio 4.7.2006

Käräjäoikeus totesi, että A oli sinänsä tunnustanut syytteessä kuvatun menettelyn. Koska toimenpide oli suoritettu paikallispuudutuksessa, siitä ei ollut aiheutunut välitöntä kipua tai särkyä, mutta myöhemmin mahdollisesti vähäistä kipua. Lääkäri oli suorittanut toimenpiteen asianmukaisesti ja toimenpide oli suoritettu yksinomaan kulttuuriin ja uskontoon liittyvistä syistä.

Käräjäoikeus totesi, että A:n menettely, joka ei ollut ollut terveyden- tai sairaanhoidollinen toimenpide, oli ollut rikoslain 21 luvun 5 §:ssä tarkoitettua väkivaltaa. Teko täytti siten pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

B ei nuoren ikänsä vuoksi ollut voinut antaa pätevää suostumusta toimenpiteeseen. Koska B:n ruumiilliseen koskemattomuuteen oli puututtu peruuttamattomalla toimenpiteellä, johon ei ollut lääketieteellistä syytä eikä siitä muutoinkaan ollut ollut B:n terveydelle mitään hyötyä, myöskään A B:n huoltajana ei ollut voinut antaa siihen pätevää suostumusta.

Käräjäoikeus totesi, että Suomen perustuslain perusoikeuksia koskevissa esitöissä lausuttiin, ettei uskonnon ja omantunnon vapauteen vetoamalla voitu harjoittaa toimia, jotka loukkasivat ihmisarvoa tai muita perusoikeuksia tai olivat oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisia. Edelleen esitöissä lausuttiin, että lapsen perusoikeuksia, kuten oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, ei saanut loukata muun henkilön uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten. Uskonnon ja omantunnon vapauden perusoikeuksien lainvalmistelussa oli myös erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että naisten ympärileikkaus oli kiellettyä ja tuli rangaista törkeänä pahoinpitelynä. Sen sijaan miesten ja poikien ympärileikkauksen rangaistavuuteen ei esitöissä otettu kantaa.

Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei pitkäkään uskonnollinen traditio ollut hyväksyttävä syy asettaa poikia ruumiillisen koskemattomuuden suojan suhteen tyttöjä huonompaan asemaan. Teon oikeutusta ei siten voinut johtaa perustuslain mukaisesta uskonnonvapauden perusoikeudesta.

Kun asiassa ei ollut tullut esiin muutakaan oikeuttamisperustetta, teko oli oikeudenvastainen.

Käräjäoikeus totesi, että perustuslain 7 §:n 3 momentin mukaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saanut puuttua ilman laissa säädettyä perustetta. Suomessa ei ollut lakia, joka säätelisi poikien ympärileikkausta. Sellaista lainsäädäntöä ei ollut muissakaan länsimaissa Ruotsia lukuun ottamatta. Suomessa ei ollut tiettävästi miehen tai poikalapsen ympärileikkausta koskevaa tuomioistuinkäytäntöä.

Valtionsyyttäjä oli päätöksellään 30.6.2004 kohtuussyistä jättänyt nostamatta syytteen erästä lääkäriä vastaan kuudesta vuonna 2001 ympärileikkaamalla tapahtuneesta pahoinpitelystä. Valtionsyyttäjä katsoi ympärileikkaukset suorittaneen lääkärin sinänsä syyllistyneen kuuteen pahoinpitelyyn. Leikkauksista oli lapsille aiheutunut jälkikomplikaatioita, jotka olivat vaatineet sairaalahoitoa. Valtionsyyttäjän ratkaisu perustui muun ohessa ympärileikkausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön puuttumiseen, mahdollisesti tulossa olevaan ympärileikkaukset tietyin ehdoin sallivaan lainsäädäntöön ja siihen, että viranomaiset eivät olleet puuttuneet ympärileikkauksiin, vaikka yleisesti tiedettiin niitä tehtävän jatkuvasti. Valtionsyyttäjän ratkaisusta oli annettu tiedote julkisuuteen.

Käräjäoikeus totesi, että poikien ympärileikkaus oli maailmanlaajuinen ilmiö. Yleisesti oli tiedossa, että sitä on Suomessakin harjoitettu eräiden uskonnollisten yhteisöjen piirissä pitkään viranomaisten siihen puuttumatta. Sosiaali- ja terveysministeriö oli vuonna 1992 ja uudelleen vuonna 2003 ohjeistanut kuntia ja sairaanhoitopiirejä suosittelemalla muutoin kuin lääketieteellisten ympärileikkausten suorittamista julkisessa terveydenhuollossa.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli vuonna 1999 antamassaan ratkaisussa suhtautunut muutoin kuin lääketieteellisiin ympärileikkauksiin varauksellisesti pitäen kyseenalaisena sitä, että leikkaus tehtiin siinä vaiheessa, kun lapsi itse ei pystynyt antamaan siihen suostumustaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön 11.4.2003 asettaman Ympärileikkaustyöryhmän mukaan Suomessa tehdään vuosittain noin 200 ei-lääketieteellistä poikien ympärileikkausta. Joissakin sairaanhoitopiireissä niitä tehdään julkisen terveydenhuollon piirissä kuntien vastatessa kustannuksista. Eräissä sairaanhoitopiireissä oli tehty selvä kielteinen päätös ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia vastaan. Ympärileikkaustyöryhmä oli päätynyt siihen, että poikien muutoin kuin lääketieteellisin perustein tehdyt ympärileikkaukset tulisi sallia säätämällä siitä erityinen laki.

Käräjäoikeus totesi edellä lausutusta ilmenevän, että ympärileikkauksia koskeva oikeustila oli Suomessa sangen epäselvä ja viranomaiskäytännöt epäyhtenäisiä.

A oli vedonnut käsitykseensä siitä, että ympärileikkaus oli rangaistavaa vain, jos sen teki muu kuin lääkäri.

Käräjäoikeus totesi, että pahoinpitely sijoittui sinänsä rikosoikeuden ydinalueelle, jolloin mahdollista erehtymistä teon oikeudenvastaisuuden suhteen ei pääsääntöisesti voitu pitää anteeksiannettavana. Toisaalta ympärileikkausta, jonka oli tehnyt lääkäri ilmeisesti pyrkien ja onnistuenkin pitämään toimenpiteen haittavaikutukset mahdollisimman vähäisinä, oli A:n näkökulmasta vaikea mieltää rangaistavaksi pahoinpitelyksi varsinkin, kun täysin samanlaisia leikkauksia jatkuvasti tehtiin terveydellisistä syistä. Ympärileikkaus oli tehty melko pian sen jälkeen, kun valtionsyyttäjä oli tehnyt edellä mainitun julkisuuteenkin saatetun päätöksen olla nostamatta syytettä.

Käräjäoikeus piti näissä olosuhteissa uskottavana A:n ilmoitusta siitä, että hän oli erehtynyt pitämään sallittuna syytteessä tarkoitettua tekoaan, joka oli tehty lääkärin avulla lääketieteellisesti moitteettomasti. A:n erehtyminen oli ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen anteeksiannettavaa, joten A oli rangaistusvastuusta vapaa.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Pekka Lankinen sekä lautamiehet.

Turun hovioikeuden tuomio 14.3.2007

Virallinen syyttäjä ja B edustajanaan edunvalvojansa valittivat hovioikeuteen.

Hovioikeus lausui seuraavan.

Teonkuvaus

A oli tunnustanut teettäneensä 27.9.2004 palkkaamallaan henkilöllä tuolloin neljän ja puolen vuoden ikäiselle pojalleen B:lle, jonka huoltaja A oli, heidän uskontonsa mukaisen ympärileikkauksen. Toimenpiteen suorittaja oli ollut A:n hankkima henkilö, jonka nimeä A ei ilmoituksensa mukaan muistanut mutta joka oli lääkäri. Toimenpide oli suoritettu A:n äidin asunnolla paikallispuudutuksessa. Toimenpiteen suorittaja oli vielä seuraavana päivänä käynyt suorittamassa jälkitarkastuksen.

Asiassa esitettyjen lääkärintodistusten mukaan ympärileikkaus näytti tehdyn asiantuntevasti ja oli todennäköisesti lääkärin tekemä ja B oli siitä normaalisti toipunut. Puudutuspistoksesta oli lääkärintodistusten mukaan aiheutunut hieman kipua, ja jälkeenpäin arvioiden toimenpiteestä oli voinut aiheutua pientä vaivaa noin kaksi viikkoa. Mitään suurempaa hetkellistäkään tuskaa ei kuitenkaan ollut aiheutettu, eikä toimenpiteestä ollut jäänyt mitään pysyvää haittaa.

A oli kertonut, että hän oli suorituttanut ympärileikkauksen pojalleen uskonnollisista ja kulttuuriperinteisiin liittyvistä syistä ja että hän piti toimenpidettä elintärkeänä. Toimenpiteelle ei ollut väitettykään olleen lääketieteellistä perustetta.

Teon oikeudenvastaisuus

Poikien ja miesten muutoin kuin lääketieteellisin perustein tehty ympärileikkaus oli maailmanlaajuinen ja vanha, varsinkin juutalaiseen ja islamilaiseen perinteeseen kuuluva tapa. Myös Suomessa oli arvioitu tehtävän noin 200 ei-lääketieteellistä poikien ympärileikkausta vuosittain, joskin arvio oli epätarkka, koska ympärileikkauksia oli tehty myös virallisen terveydenhoitojärjestämän ulkopuolella. Joissakin sairaanhoitopiireissä ympärileikkauksia oli tehty uskonnollisista syistä kuntien vastatessa niiden kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö oli vuonna 1992 ja uudelleen vuonna 2003 yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa ohjeistanut kuntia ja sairaanhoitopiirejä suosittelemalla ei-lääketieteellisten ympärileikkausten suorittamista julkisessa terveydenhuollossa.

Suomessa kuten muissakaan Pohjoismaissa Ruotsia lukuun ottamatta ei ollut poikien tai miesten ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa lainsäädäntöä. Myöskään miehen tai poikalapsen ympärileikkausta koskevaa oikeuskäytäntöä Suomessa ei tiettävästi ollut tuomioistuimista, koska syytteitä ei ollut aikaisemmin nostettu. Sen sijaan asiasta oli ainakin valtionsyyttäjän päätös 30.6.2004. Valtionsyyttäjä oli jättänyt syytteen kohtuussyistä nostamatta lääkäriä vastaan kuudesta vuonna 2001 ympärileikkaamalla tapahtuneesta pahoinpitelystä, vaikka katsoikin lääkärin sinänsä syyllistyneen kuuteen rikoslain 21 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun pahoinpitelyyn.

Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lain 7 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen eikä 3 momentin mukaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Uskonnon ja omantunnon vapaudesta puolestaan säädetään perustuslain 11 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Lainkohdan 2 momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan, eikä kukaan ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskon harjoittamiseen. Poikien ympärileikkauksen hyväksyttävyyttä arvioitaessa oli siten vastakkain ainakin kaksi perustuslaissa turvattua perusoikeutta, uskonnon harjoittamisen vapaus ja oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen, mitkä oikeudet perustuslaissa turvattiin henkilön ikään katsomatta. Hallituksen esityksessä perustuslain perusoikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993 vp s. 56) oli todettu, että lapsen perusoikeuksia, kuten oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saanut loukata muun henkilön uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan otettu nimenomaisesti kantaa uskonnon mukaiseen poikien ympärileikkaukseen.

Rikoslain 21 luvun 5 §:n mukaan se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Vaikka poikien ympärileikkaus ei lääketieteelliseltä kannalta ollut kovin suuri toimenpide, toimenpiteeseen liittyi kuitenkin kipua ja mahdollinen komplikaation vaara. Tässä mielessä ei-lääketieteellisessä tarkoituksessa tehty ympärileikkaus sinänsä toteutti pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli 11.4.2003 asettanut työryhmän selvittämään poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa lainsäädäntötarvetta. Poikien ympärileikkauksia koskevaa lainsäädäntötarvetta selvittäneen työryhmän muistiossa 31.12.2003 (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työryhmämuistioita 2003:39) oli todettu muun muassa, että uskonnolliseen ja kulttuuriseen perinteeseen liittyvässä pojan ympärileikkauksessa puututtiin pojan ruumiilliseen koskemattomuuteen ja että toimenpide tehtiin useimmiten vaiheessa, jossa poika ei ikänsä ja kehitystasonsa perusteella ollut kykenevä antamaan siihen suostumustaan. Suomessa ympärileikkausta oli harjoitettu eräänlaisen tapaoikeudellisen hyväksynnän nojalla näihin päiviin saakka ja oli perusteltua olettaa, ettei ympärileikkauksen kieltäminen estäisi perinteen jatkumista, vaan johtaisi todennäköisesti siihen, että ympärileikkauksia tehtäisiin epäasianmukaisissa olosuhteissa virallisen terveydenhoitojärjestelmän ulkopuolella. Ympärileikkauksen yhtäkkisen kieltämisen saatettaisiin katsoa loukkaavan eräiden yhteisöjen oikeutta harjoittaa uskontoaan. Poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta voitiinkin työryhmän mukaan pitää eettisesti hyväksyttävänä sillä perusteella, että se toteutti yhteisön uskonnollista vakaumusta, turvasi perheyhteyttä ja edisti muutenkin pojan yhteenkuuluvuutta yhteisöönsä. Noudattamalla samaa hoitokäytäntöä kuin lääketieteellisessä ympärileikkauksessa välittömät riskit olivat vähäiset, eikä leikkauksella yleensä ollut pitkäaikaisia terveydellisiä haittoja. Missään ei ollut kielletty uskonnolliseen tai kulttuuriseen perinteeseen perustuvaa, ei-lääketieteellisin perustein tehtävää poikien ympärileikkausta. Ympärileikkausperinteen oli annettu jatkua ilman nimenomaista sääntelyä. Tästä linjasta poikkesi Ruotsi, jossa oli säädetty poikien ympärileikkauksesta laki ja siinä säädetty ympärileikkauksen edellytykset. Työryhmä oli katsonut, että ympärileikkaus tulisi kaikista vasta-argumenteista huolimatta sallia. Sallimisen edellytyksenä tuli kuitenkin olla se, että leikkaukset suorittaa vain lääkäri. Työryhmä oli ehdottanut säädettäväksi lain, jossa poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset tulisivat tietyissä olosuhteissa sallituiksi.

Hovioikeus päätyi toisin kuin käräjäoikeus siihen, ettei A ollut syytteessä tarkoitetulla menettelyllään syyllistynyt pahoinpitelyyn. Arviotaan hovioikeus perusteli seuraavilla seikoilla: Syytteessä tarkoitetun ympärileikkauksen oli suorittanut lääkäri, leikkaus oli suoritettu asianmukaisesti ja lääkärintodistusten mukaisesti ammattitaitoisesti ja tuskaa taikka pysyvämpää haittaa aiheuttamatta, uskonnollisista ja kulttuuriperinteisiin liittyvistä syistä ja ilmeisesti lapsen hyvää tarkoittaen, ympärileikkauksia oli tehty ja sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaisesti kehotettu tehtäväksi julkisen sairaanhoidon piirissä eikä viranomaisten tietoon tulleissa tapauksissa ympärileikkauksiin ollut puututtu. Lisäksi hovioikeus viittasi ympärileikkauksia selvittäneen työryhmän muistiossa esitettyihin ympärileikkauksen sallimista puoltaviin seikkoihin.

Hovioikeus hylkäsi syytteen.

Asian olivat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pertti Liesivuori, Juhani Leinonen ja Ahti Ikola.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Viralliselle syyttäjälle myönnettiin valituslupa.

Virallinen syyttäjä vaati valituksessaan, että A tuomitaan rangaistukseen pahoinpitelystä.

A antoi häneltä pyydetyn vastauksen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

1. A oli 27.9.2004 teettänyt palkkaamallaan, tuntemattomaksi jääneellä lääkärillä ympärileikkauksen neljän ja puolen vuoden ikäiselle pojalleen B:lle, jonka ainoa huoltaja A oli. Toimenpide oli suoritettu A:n äidin asunnolla paikallispuudutuksessa. Asiassa on riidatonta, että toimenpide oli suoritettu uskontoon ja kulttuuriin liittyvistä syistä, eikä sille ole ollut lääketieteellistä perustetta.

2. Asiassa on kysymys siitä, onko A syyllistynyt asiassa pahoinpitelyyn tai sen yllytykseen.

Pahoinpitelyn tunnusmerkistö ja ympärileikkaus

3. Rikoslain 21 luvun 5 §:n mukaan pahoinpitelystä on tuomittava se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan. Saman luvun 7 §:n mukaan rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä, jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

4. Pojan ympärileikkaus on kirurginen toimenpide, jolla peniksen ympäriltä poistetaan esinahka joko kokonaan tai osittain. Tämän kaltainen toimenpide, jolla peruuttamattomasti poistetaan tervettä kudosta, merkitsee puuttumista asianomaisen henkilön ruumiilliseen koskemattomuuteen. Lisäksi ympärileikkaus aiheuttaa jossain määrin kipua jo operaation suorittamisen yhteydessä tai ainakin toipumisvaiheessa. Näin ollen ympärileikkaus näyttäisi lähtökohtaisesti täyttävän pahoinpitelyrikoksen ulkoisen tunnusmerkistön joko sen perusmuodossa, tai jos tekoa voidaan pitää kokonaisuudessaan arvostellen vähäisenä, sen lievässä tekomuodossa.

5. Henkilön ruumiilliseen koskemattomuuteen puuttuminen tai kivun aiheuttaminen ei kuitenkaan yleensä ole oikeudenvastaista silloin, kun kysymys on lääketieteellisesti tai terveydenhoidollisesti perusteltujen hoitotoimenpiteiden suorittamisesta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että tällaisten toimenpiteiden perusteena ovat hyväksyttävät tarkoitusperät eli asianomaisen terveyden tai hyvinvoinnin edistäminen. Potilaan itsemääräämisoikeudesta johtuu, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan (potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:n 1 momentti). Sanotun lain 7 §:n mukaan alaikäistä potilasta, joka ei ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykene itse päättämään hoidostaan, on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Pienen lapsen huoltajilla on siten oikeus päättää lapsensa puolesta lääketieteellisesti perusteltujen toimenpiteiden suorittamisesta.

6. Esillä olevassa tapauksessa toimenpidettä ei ollut suoritettu lääketieteellisistä tai terveydenhoidollisista syistä. A:lla ei siten ole tällä perusteella ollut oikeutta päättää ympärileikkauksesta, johon B ei ikänsä puolesta ole voinut pätevästi antaa suostumustaan. Sen sijaan esillä olevassa tapauksessa tulee arvioitavaksi, voidaanko B:n ympärileikkauksen taustalla olleita uskonnollisia, kulttuurisia ja sosiaalisia syitä pitää sellaisina perusteina, jotka oikeuttavat A:n menettelyn huolimatta siitä, että se lähtökohtaisesti täyttää pahoinpitelyn tai ainakin lievän pahoinpitelyn ulkoisen tunnusmerkistön. Kun toimenpiteeseen suostumuksen antanut A on yksin B:n huoltaja, asiassa ei jouduta ottamaan kantaa siihen, mikä vaikutus asian arvioinnissa mahdollisesti olisi sillä, jos lapsen huoltajat olisivat toimenpiteen suorittamisesta erimielisiä.

Poikien ympärileikkauksesta uskontoon liittyvänä ilmiönä

7. Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että muilla kuin lääketieteellisillä perusteilla tehtävä poikien ympärileikkaus on maailmanlaajuinen ilmiö ja tavanomainen toimenpide useissa yhteisöissä joko uskontoon, kulttuuriin tai perinteisiin liittyvistä syistä. Asiaa koskevassa kirjallisuudessa on esitetty arvioita, että noin viidennes maailman miespuolisesta väestöstä olisi ympärileikattu. Uskonnolliseen tai kulttuuriseen perinteeseen perustuvaa poikien ympärileikkausta ei ilmeisesti ole suoranaisesti kielletty missään. Ruotsissa ympärileikkauksesta on säädetty oma lakinsa, jossa on säännelty toimenpiteen edellytyksistä (lag om omskärelse av pojkar, 7.6.2001 nr 499). Suomessakin tällaisia ympärileikkauksia on tehty jo lähes kahden vuosisadan ajan vastaavien uskonnollisten yhteisöjen piirissä kuin muissa maissa. Niitä on suoritettu myös julkisessa terveydenhuollossa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön vuosina 1992 ja 2003 antamien suositusten pohjalta. Maassamme on arvioitu tehtävän vuosittain noin 200 muutoin kuin lääketieteellisin perustein suoritettua poikien ympärileikkausta (Poikien ympärileikkausta koskevaa lainsäädäntötarvetta selvittäneen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän muistio 2003:39 s. 32).

8. Tässä asiassa on kysymys muslimipojan ympärileikkauksesta. Muslimien keskuudessa poikien ympärileikkaus on vakiintunut, uskonnollisiin traditioihin nojautuva vanha perinne, joka on asianomaisissa yhteisöissä juurtunut syvälle ja koettu vahvasti velvoittavaksi. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan ympärileikkaus on myös kiinteä osa yhteisön miespuolisten jäsenten identiteettiä, ja se liittää heidät uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöönsä. Toimenpiteen on nähty liittyvän muslimeilta edellytettävään puhtauteen, ja se suoritetaan muslimipojille tavanomaisesti neljän ja 13 ikävuoden välillä.

Toimenpiteen lääketieteellisestä merkityksestä

9. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan ympärileikkaus ei ole kirurgisena toimenpiteenä kovinkaan suuri tai vaativa. Se kuitenkin aiheuttaa jossain määrin kipua varsinkin silloin, kun toimenpide suoritetaan ilman kivunlievitystä. Lisäksi ympärileikkaukseen voi joissakin, joskin verraten harvinaisissa tapauksissa liittyä erinäisten, ääritapauksessa vakavienkin komplikaatioiden vaara. Leikkaukseen liittyvien haittojen vaara suurenee, jos toimenpide tehdään taitamattomasti, epäasianmukaisissa hygieenisissä olosuhteissa tai puutteellisin kivunlievityksin. Asiaa koskevan kirjallisuuden mukaan ympärileikkauksen lääketieteellisistä ja hygieenisistä hyödyistä ja haitoista on käyty laajaa kansainvälistä keskustelua, mutta muutoin kuin lääketieteellisin perustein suoritetulla ympärileikkauksella ei ole osoitettu olevan sellaisia terveyttä edistäviä välittömiä vaikutuksia, että sitä voitaisiin perustella terveyshyödyllä.

Asiassa merkitykselliset perus- ja ihmisoikeusnormit

10. Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Lapsi on siis perusoikeuksien kannalta itsenäinen subjekti. Henkilön ruumiillinen koskemattomuus on perusoikeutena suojattu. Perustuslain 7 §:n 3 momentin mukaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua ilman laissa säädettyä perustetta. Laista nimenomaisesti ilmenevää erityistä oikeutusta nyt kysymyksessä olevan kaltaiseen toimenpiteeseen ei Suomessa ole.

11. Perusoikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen antaa suojaa oikeudenvastaisia tekoja vastaan. Suojan piiriin kuuluvat muun muassa pakolla toteutettavat lääketieteelliset tai vastaavat toimenpiteet (HE 309/1993 vp s. 47). Yksityisten välisissä suhteissa henkilökohtainen koskemattomuus saa turvaa lähinnä juuri rikos- ja vahingonkorvauslainsäädännön välityksellä. Perusoikeussäännösten uudistuksen yhteydessä (HE s. 47) on lähdetty siitä, että henkilökohtaisen koskemattomuuden asema perusoikeutena asettaa siihen puuttumiselle korkean kynnyksen. Rajoitusten tulee perustua lakiin ja täyttää tulkintakäytännössä täsmentyvät hyväksyttävyys- ja välttämättömyysvaatimukset. Merkitystä on muun muassa perusoikeussäännösten ja ihmisoikeussopimusten tarjoaman suojan yhteisvaikutuksella.

12. Kuten perustuslain 7 §:n 3 momentin esitöissäkin on todettu, henkilökohtaisen koskemattomuuden suojalla perusoikeutena on läheinen yhteys myös perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän suojaan. Sen piiriin kuuluu muun muassa oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan (HE 309/1993 vp s. 53).

13. Henkilökohtaista koskemattomuutta suojataan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa. Siinä turvattu yksityiselämän suoja ulottuu sellaisiin henkilön koskemattomuuden loukkauksiin, joita ei voida pitää ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa tarkoitettuna epäinhimillisenä tai halventavana kohteluna (esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, jäljempänä EIT, ratkaisu asiassa Juhnke v. Turkki 13.5.2008, tuomion kohdat 69-71). Suhteellisen vähäinenkin lääketieteellinen toimenpide voi merkitä perusoikeuksien loukkausta, jos se tehdään ilman asianmukaista suostumusta.

14. Toisaalta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvataan myös oikeus perhe-elämään. Perustuslain 10 §:ssä sitä vastoin ei ole erityistä mainintaa perhe-elämän suojasta. Silti myös perhe-elämä kuuluu säännöksen tarkoittaman yksityiselämän suojan piiriin (HE 309/1993 vp s. 53). Perhe-elämän perus- ja ihmisoikeussuoja kattaa lähtökohtaisesti sen, että lapsen huoltajilla on oikeus päättää lapsensa kasvatuksesta ja siten myös oikeus kasvattaa lastaan uskontonsa ja kulttuurinsa vaatimusten mukaisesti.

15. Niin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa kuin kansallisessa perusoikeussäännöstössäkin suojataan siten yhtäältä yksilöä, mukaan lukien lapset yksilöinä, ja toisaalta perhettä ja perhe-elämää, johon liittyy lapsen huoltajien lähtökohtainen päätösvalta alaikäistä koskevissa asioissa. Mainitut suojan tarpeet voivat yksittäistapauksessa joutua vastakkain. EIT:n tulkintakäytännössä onkin todettu, etteivät huoltajan oikeudet voi olla vailla rajoja, vaan julkisen vallan tehtävänä on suojata lasta huoltajan aseman väärinkäytöltä (Nielsen v. Tanska, 28.11.1988, A 144, tuomion kohta 72). Lapsen ja hänen huoltajiensa oikeuksia yhteensovitettaessa ensisijainen merkitys on lapsen edulla, joka voi syrjäyttää vanhemman intressit. Perhe-elämän suoja ei siten oikeuta huoltajaa lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantaviin toimiin (Johansen v. Norja, 7.8.1996, Reports 1996-III, tuomion kohta 78; Scozzari ja Giunta v. Italia, 13.7.2000, Reports 2000-VIII, tuomion kohta 169).

16. Perus- ja ihmisoikeutena on turvattu myös uskonnon ja omantunnon vapaus, johon kuuluu muun muassa oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa (perustuslain 11 §, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artikla). Uskonnon harjoittamisen ja tunnustamisen muotoina pidetään muun muassa uskoa ilmaisevia erilaisia seremoniallisia menoja ja osallistumista tiettyyn elämänvaiheeseen kuuluviin uskonnollisiin rituaaleihin. Uskonnonvapaus käsittää niin yhteisöllisesti ja julkisesti kuin yksityisesti tapahtuvan uskonnon harjoittamisen, samoin kuin oikeuden oman vakaumuksen levittämiseen kanssaihmisille (EIT:n ratkaisu asiassa Kokkinakis v. Kreikka, 25.5.1993, A 260, tuomion kohta 31). Myös uskonnonvapauden osalta sallittuihin rajoitusperusteisiin kuuluu - Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan 2 kohdasta nimenomaisesti ilmenevin tavoin - toisen oikeuksien suojeleminen.

17. Hallituksen esityksessä perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993 vp s. 56) onkin erikseen todettu, ettei uskonnonvapaus merkitse sitä, että siihen vedoten voitaisiin harjoittaa toimia, jotka loukkaavat ihmisarvoa tai muita perusoikeuksia, eikä uskonnonvapautta koskeva säännös siten voi oikeuttaa missään olosuhteissa esimerkiksi ihmisyksilöiden silpomista, kuten naisten ympärileikkausta, huolimatta tällaisen toimenpiteen mahdollisesta yhteydestä johonkin uskonnolliseen suuntaukseen. Mainitussa esityksessä on yleisemminkin korostettu, että erityisesti muiden perusoikeuksiin liittyvät näkökohdat on otettava huomioon tulkittaessa, miten pitkälle ulottuu säännöksen antama perusoikeussuoja, kuten uskonnon harjoittamisen käsite. Samoin on todettu, ettei lapsen perusoikeuksia, kuten oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, saa loukata muun henkilön uskonnon vapauteen vedoten.

18. Edellä esitetyt perus- ja ihmisoikeuksiin pohjautuvat lähtökohdat ilmenevät osaltaan myös Suomessa lailla 1129/1991 hyväksytyn, New Yorkissa 20.11.1989 tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen määräyksistä. Sen 30 artiklan mukaan lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä uskonnollisen ryhmänsä muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan tai tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan. Toisaalta yleissopimuksen 19 artiklan mukaan sopimusvaltiot ovat sitoutuneet ryhtyvänsä kaikkiin asianmukaisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä silloin, kun hän on vanhempansa tai huoltajansa hoidossa, ja 24 artiklan 1 kohdan mukaan sopimusvaltiot ovat tunnustaneet lapsen oikeuden nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta. Yleissopimuksen 24 artiklan 3 kohdassa sopimusvaltiot ovat sitoutuneet ryhtyvänsä tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin poistaakseen lasten terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja. Sopimuksen syntyyn liittyvät asiakirjat viittaavat siihen, että tällä maininnalla on tarkoitettu viitata naisten sukupuolielinten silpomista koskeviin perinnäistapoihin.

Arviointi tämän asian kannalta

19. Uskonnollisista syistä suoritetun pojan ympärileikkauksen oikeudenvastaisuuden arvioinnissa on siten kysymys siitä, estääkö perus- ja ihmisoikeutena turvattu lapsen oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen hänen huoltajiaan päättämästä lapsensa puolesta tällaisesta toimenpiteestä, jonka perusteet eivät ole lääketieteellisiä, vaan joka perheen uskonnon mukaisiin perinteisiin liittyvänä kytkeytyy sekä perhe-elämän suojaan että uskonnonvapauteen.

20. Pienikin lapsi voi elää uskonnon vaikutuspiirissä ja myös aktiivisesti osallistua erilaisiin uskonnon harjoittamiseen kuuluviin menoihin. Lapselta kuitenkin puuttuvat edellytykset muodostaa omaehtoinen ja itsenäinen käsitys ympärileikkauksen kaltaisesta, pysyvästi vaikuttavasta toimenpiteestä ja sen uskonnollisesta sisällöstä. Silloin kun lapsella ei ikänsä vuoksi ole valmiuksia ymmärtää ympärileikkauksen merkitystä ja antaa siihen suostumustaan, pelkästään lapsen omasta uskonnonvapaudesta ei voida johtaa oikeutusta myöskään hänen huoltajiensa päätösvallalle.

21. Edellä esitetystä perus- ja ihmisoikeusnormien tarkastelusta ilmenee, että lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja on vahva myös suhteessa vanhemmille tai muille huoltajille kuuluviin oikeuksiin, jotka nekin lähtökohtaisesti ovat perus- ja ihmisoikeuksien turvaamia yhtäältä perhe-elämälle kuuluvan suojan ja toisaalta uskonnonvapauden kautta. Toisen eli huoltajan oikeuden suojaaminen ei sellaisenaan riitä oikeuttamaan tekoa, joka aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle tai hyvinvoinnille. Vaikka lapsen huoltajilla on perusoikeustasolla suojattu oikeus lapsen uskonnon mukaiseen kasvatukseen, siitä ei sinänsä voida johtaa perustetta kajota lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen (ks. tältä osin myös edellä kohdassa 17 mainittu viittaus perusoikeussäännösten esitöihin).

22. Olennaisena lähtökohtana lapsen ja huoltajien oikeuksien yhteensovittamisessa onkin pidettävä sitä, että huoltajille kuuluva oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja henkilökohtaisista asioista perustuu tarkoitukseen huolehtia lapsen edusta ja turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Tämä ilmenee myös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain säännöksistä (1 ja 4 §). Lapsen huoltajien käyttäessä edellä mainittuja oikeuksiaan lapsensa huollossa ja kasvatuksessa heidän on otettava huomioon lapsen perusoikeuksista mahdollisesti johtuvat rajoitukset, ja mahdollisissa ristiriitatilanteissa heidän tulee pyrkiä nimenomaan lapsen omaa kokonaisetua parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaviin ratkaisuihin.

23. Perus- ja ihmisoikeutena suojattuun lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen puuttumista ja sen puolustettavuutta tulee siten arvioida nimenomaan asianomaisen lapsen ja hänen etujensa kannalta. Näin ollen on perusteltua lähteä ensinnäkin siitä, että lapsen huoltajilla voi olla oikeus päättää lapsensa puolesta tällaisesta toimenpiteestä sillä edellytyksellä, että toimenpiteen tarkoituksena on edistää lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Lisäksi on edellytettävä, että toimenpide ei myöskään objektiivisesti arvioiden ole lapsen edun vastainen. Tällöin on erityistä merkitystä ruumiilliseen koskemattomuuteen puuttumisen laadulla. Selvää on, ettei lapsen ruumiillisen koskemattomuuden vakavaa loukkausta voida oikeuttaa esimerkiksi uskonnon vapauteen tai harjoittamiseen liittyvillä näkökohdilla siinäkään tapauksessa, että sitä perusteltaisiin lapsen etuun liittyvillä seikoilla.

24. Arvioinnissa joudutaan siis punnitsemaan vastakkain sitä, minkä asteisesta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumisesta on kysymys, sekä sitä, kuinka painavia, nimenomaan lapsen omaan etuun liittyviä perusteita tällaiselle puuttumiselle on esitettävissä. Ratkaistavana on, onko pojan ympärileikkauksessa kysymys sen tasoisesta puuttumisesta asianomaisen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, ettei toimenpiteen suorituttaneen lapsen huoltajan menettelyä voida oikeuttaa käsillä olevan kaltaisilla uskonnollisilla ja sosiaalisilla, lapsen omaan etuun liittyvillä syillä.

25. Asiassa esitetyn selvityksen valossa ympärileikkausta voidaan sellaisenaan pitää jokseenkin vaarattomana toimenpiteenä. Ympärileikkauksessa tosin poistetaan peruuttamattomasti esinahka tai sen osa ja se voi aiheuttaa jossain määrin kipua, mutta asianmukaisesti ja ammattitaitoisesti suoritettuna toimenpiteestä ei kuitenkaan aiheudu asianomaiselle terveydellistä tai muutakaan pysyvää haittaa. Kyseessä on toimenpide, jolle toisinaan on myös lääketieteellisiä perusteita ja jota varten on siitäkin syystä olemassa asianmukaiset ja ammatillisesti koetellut menettelytavat. Vaikka toimenpiteen vaikutus on pysyvä ja peruuttamaton, siihen ei liity lasta tai hänestä sittemmin kehittyvää aikuista kielteisesti leimaavia piirteitä. Nämä seikat huomioon ottaen ympärileikkausta voidaan pitää verraten vähäisenä puuttumisena lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen, mikäli toimenpide suoritetaan lääketieteelliseltä kannalta asianmukaisesti, asiallisissa hygieenisissä olosuhteissa ja toimenpiteen edellyttämää kivunlievitystä käyttäen.

26. Edellä kohdassa 8 mainitut seikat huomioon ottaen uskonnollisista syistä suoritettavalla ympärileikkauksella voidaan arvioida olevan myönteistä merkitystä nimenomaan leikattavan pojan itsensä, hänen identiteettinsä kehittymisen sekä uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöönsä kiinnittymisen kannalta. Näistä syistä uskonnollisin perustein suoritetun lääketieteellisesti asianmukaisen ympärileikkauksen muodossa tapahtuvaa puuttumista pojan ruumiilliseen koskemattomuuteen voidaan pitää lapsen kokonaisedun kannalta puolustettavana ja kokonaisuutenakin arvostellen siinä määrin vähäisenä toimenpiteenä, ettei lapsen huoltajien menettelyä tällaisen ympärileikkauksen teettämisessä lapselleen ole aihetta pitää sellaisena lapsen etua ja oikeutta loukkaavana tekona, joka olisi pahoinpitelynä rangaistava.

27. Virallinen syyttäjä on Korkeimmassa oikeudessa esittänyt, että poikien ympärileikkauksen hyväksyminen merkitsisi sukupuoleen ja uskontoon perustuvaa syrjintää siihen nähden, että tyttöjen ympärileikkauksen katsotaan olevan rangaistavaa ja että muissa uskonnoissa kuin juutalaisuudessa ja islamilaisuudessa pojat eivät joudu ympärileikkauksen kohteeksi. Korkein oikeus toteaa, että tytön ympärileikkaus tosiasiassa merkitsee tämän sukuelinten silpomista ja on siten selvästi vakavampaa kajoamista heidän ruumiilliseen koskemattomuuteensa kuin asianmukaisesti suoritettu pojan ympärileikkaus. Tyttöjen ympärileikkauksessa on kysymys lähinnä törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltavasta menettelystä, jota ei voida missään olosuhteissa oikeuttaa nyt kyseessä olevan kaltaisilla uskonnollisilla ja sosiaalisilla syillä, eikä sitä ole perusteltua rikosoikeudellisessa arvioinnissa rinnastaa poikien ympärileikkaukseen. Uskontoon perustuvaa syrjintää ei puolestaan merkitse se, että ympärileikkaus liittyy vain tiettyjen edellä mainittujen maailmanuskontojen perinnäistapoihin.

Johtopäätökset tässä asiassa

28. Riidatonta asiassa on, että B:n ympärileikkaus oli suoritettu asianmukaisesti ja myös kivun lievityksestä oli huolehdittu. A:n kertoman mukaan toimenpiteen suorittanut lääkäri oli seuraavana päivänä tehnyt B:lle jälkitarkastuksen. Asiassa esitetystä lääkärintodistuksesta ilmenee, että puudutuspistoksesta oli aiheutunut hieman kipua ja itse toimenpiteestä hieman vaivaa arviolta viikon tai kahden ajan, mutta mitään suurempaa hetkellistäkään tuskaa pojalle ei ollut aiheutettu eikä toimenpiteestä ole jäänyt pysyvää haittaa.

29. Koska toimenpide oli tehty B:n kannalta hyväksyttävistä, hänen ja hänen huoltajansa uskontoon liittyvistä syistä ja se oli suoritettu lääketieteellisesti asianmukaisella tavalla aiheuttamatta B:lle tarpeetonta tuskaa, toimenpiteellä voidaan katsoa tässä tapauksessa puututun kokonaisuutena arvostellen vähäisessä määrin B:n ruumiilliseen koskemattomuuteen eikä toimenpidettä ole pidettävä hänen etunsa vastaisena. Näistä syistä A:n menettelyä hänen järjestäessään pojalleen ympärileikkauksen ei ole pidettävä oikeudenvastaisena eikä siten rangaistavana. Näin ollen asiassa ei ole tarvetta ottaa erikseen kantaa siihen, onko A:n katsottava menettelyllään sinänsä toimineen toimenpiteen suorittaneen lääkärin tekijäkumppanina vai yllyttäjänä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pauliine Koskelo sekä oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Pertti Välimäki, Marjut Jokela ja Jukka Sippo. Esittelijä Sari Ruokojärvi.



-------------

KKO sallii ympärileikkauksen, kansa vastustaa

18.8.2006: Käräjäoikeus: ei sakkoa mutta korvauksia

Tampereen käräjäoikeus antoin 4.7.2006 päätöksen, jonka mukaan isä tuomittiin maksamaan pojalleen korvauksia ympärileikkauksesta. Sakkoja oikeus ei määrännyt, koska katsoi että "ympärileikkausta koskeva oikeustila Suomessa on sangen epäselvä ja viranomaiskäytännöt epäyhtenäisiä."

Käräjäoikeuden tuomio on nyt luettavissa sivustolla kokonaisuudessaan. Tuomiossa selvitetään melko laajasti ympärileikkauksen nykyistä tilannetta. Mm. osa sairaanhoitopiireistä tekee leikkaukset julkisilla varoilla, toiset sairaanhoitopiirit taas ovat nimenomaisesti kieltäytyneet tekemästä leikkauksia.

Viimeksi ympärileikkaus ja uskonnonvapaus olivat esillä 2004, jolloin Sosiaali- ja terveysministeriö esitti niitä julkiseen terveydenhuoltoon. Esitys jakoi mielipiteitä. Kannattajia olivat mm. lääkäriseura Duodecim ja Mannerheimin lastensuojeluliitto, vastustajia taas Lääkäriliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto.

Syyttäjä valittaa tuomiosta hovioikeuteen, ja on mahdollista että juttu päätyy korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Ainakin julkisen keskustelun jatkuminen on siis varmaa.

29.4.2007: Hovioikeus sallii ympärileikkauksen

Turun hovioikeuden tuomio kokonaisuudessaan on nyt luettavana. Tuomio annettiin jo 14.3., mutta sen vieminen sivustolle viivästyi.

Tuomiossa hovioikeus vapautti syytetyn. Tapahtuneesta teosta ei ollut erimielisyyttä, ja hovioikeuden ratkaisussa oli kyse vain asian oikeudellisesta arvioinnista.

Hovioikeus toteaa ensiksi, että ympärileikkaus on suoraan lain kirjaimen mukaan rikos:

- - Vaikka poikien ympärileikkaus ei lääketieteelliseltä kannalta ole kovin suuri toimenpide, toimenpiteeseen liittyy kuitenkin kipua ja mahdollinen komplikaation vaara. Tässä mielessä ei-lääketieteellisessä tarkoituksessa tehty ympärileikkaus sinänsä toteuttaa pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Ratkaisussa todetaan, että kysymys poikien ympärileikkauksesta on kierretty myös nykyisiä Perustuslain perusoikeuksia säädettäessä:

- - Hallituksen esityksessä perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993 vp s. 56) on todettu, että lapsen perusoikeuksia, kuten oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa loukata muun henkilön uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten. Tässä yhteydessä ei ole kuitenkaan otettu nimenomaisesti kantaa uskonnon mukaiseen poikien ympärileikkaukseen.

Lopuksi hovioikeus toistaa käräjäoikeudessa esitettyjä perusteluja siitä, että poikien ympärileikkaus on ollut käytännössä vaikka ei lain kirjaimen mukaan sallittua Suomessa. Loppupäätelmässä vielä viitataan siihen, että käsiteltävänä olevassa jutussa ympärileikkauksen on ilmeisesti tehnyt lääkäri:

Huomioon ottaen, että - - leikkaus on suoritettu asianmukaisesti ja lääkärintodistuksen mukaisesti ammattitaitoisesti - - uskonnollisista ja kulttuuriperinteisiin liittyvistä syistä ja ilmeisesti lapsen hyvää tarkoittaen, että ympärileikkauksia on tehty ja sosiaali- terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaisesti kehotettu tehtäväksi julkisen sairaanhoidon piirissä, viranomaisten tietoon tulleissa tapauksissa ympärileikkauksiin ei ole puututtu, sekä myös ympärileikkauksen sallimista puoltavat seikat, hovioikeus päätyy toisin kuin käräjäoikeus siihen, ettei NNN ole katsottava syytteessä tarkoitetulla menettelyllään syyllistyneen pahoinpitelyyn.

Syyttäjä on ilmoittanut vievänsä asian korkeimpaan oikeuteen. Koska ympärileikkauksia ei tiettävästi koskaan aiemmin ole käsitelty oikeudessa, korkein oikeus antanee valitusluvan.

18.6.2007: Korkein oikeus myönsi valitusluvan

Korkein oikeus antoi odotetusti valitusluvan jutussa. Kuvaus asiasta kertoo lyhyesti vain "Kysymys siitä, oliko vastaaja syyllistynyt pahoinpitelyyn, kun hän oli teettänyt palkkaamallaan lääkärillä pojalleen uskontonsa mukaisen ympärileikkauksen."

Korkeimman oikeuden käsittelyaika on viime vuosina ollut keskimäärin noin 16 kuukautta alkaen valitusluvan hakemisesta. Tuomio jutussa olisi tämän perusteella odotettavissa heinäkuussa 2008, mutta keskiarvo ei anna tarkkaa kuvaa erilaisten asiatyyppinen ratkaisuajoista.

17.10.2008: KKO sallii ympärileikkauksen, kansa vastustaa

Kyselyssä 80% suomalaisista vastustaa

Lastensuojelun keskusliitto teetti kyselytutkimuksen poikien ympärileikkauksen hyväksymisestä. Vastaajista 80% torjui ympärileikkauksen, 8% salli ja 13% ei ottanut kantaa. Kysymyksen muotoilu oli seuraava:

Poikien ympärileikkauksella tarkoitetaan siittimen esinahan poistamista osittain tai kokonaan. Viranomaiset suunnittelevat, että lapsen ympärileikkaaminen ilman lääketieteellistä syytä tehtäisiin lailliseksi, jos lapsen vanhemmat sitä vaativat uskonnollisin tai kulttuurisin perustein.

Pitäisikö teidän mielestänne poikalapsen ympärileikkaus laillistaa vai pitäisikö ympärileikkauksen olla laillinen vain täysi-ikäiselle, joka vaatii sitä itselleen?

Tiedotteessaan Lastensuojelun Keskusliitto toteaa mm.

Lastensuojelun Keskusliitto ja muun muassa Suomen Lääkäriliitto ovat pitkään vastustaneet uskonnollisin perustein tehtäviä lasten sukupuolielinten leikkauksia. Ne katsovat ympärileikkauksen loukkaavan yksilön koskemattomuutta ja mahdollisuutta päättää omasta ruumiistaan. Leikkaukset aiheuttavat lapselle tarpeettomia terveydellisiä riskejä sekä pysyvän vamman. Lääkäriliiton mukaan leikkauksiin sisältyy haittoja ja riskejä ja ne ovat lääkärin etiikan vastaisia

Ks. myös tiedote kokonaisuudessaan.

Korkein oikeus sallii ympärileikkauksen

Sattumalta juuri kyselyn julkistamisen jälkeen Korkein oikeus antoi tuomionsa pojan ympärileikkauksesta.

Korkein oikeus selvittää tuomiossaan laajasti ympärileikkauksen vaikutusta, uskonnonvapautta ja henkilökohtaista koskemattomuutta perusoikeuksina.

Henkilökohtaista koskemattomuutta suojataan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa. - - Suhteellisen vähäinenkin lääketieteellinen toimenpide voi merkitä perusoikeuksien loukkausta, jos se tehdään ilman asianmukaista suostumusta.

- - EIT:n tulkintakäytännössä onkin todettu, etteivät huoltajan oikeudet voi olla vailla rajoja, vaan julkisen vallan tehtävänä on suojata lasta huoltajan aseman väärinkäytöltä - -

- -

- - Silloin kun lapsella ei ikänsä vuoksi ole valmiuksia ymmärtää ympärileikkauksen merkitystä ja antaa siihen suostumustaan, pelkästään lapsen omasta uskonnonvapaudesta ei voida johtaa oikeutusta myöskään hänen huoltajiensa päätösvallalle.

- - Toisen eli huoltajan oikeuden suojaaminen ei sellaisenaan riitä oikeuttamaan tekoa, joka aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle tai hyvinvoinnille. Vaikka lapsen huoltajilla on perusoikeustasolla suojattu oikeus lapsen uskonnon mukaiseen kasvatukseen, siitä ei sinänsä voida johtaa perustetta kajota lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen - -

Korkein oikeus siis toteaa, ettei ympärileikkausta oikeuta sen enempää lapsen kuin huoltajankaan uskonnonvapaus. KKO siirtyykin selvittämään seuraako oikeus yleisesti vanhempien oikeudesta toimia lapsen parhaaksi. Kuitenkaan vanhempien oma näkemys ei riitä, vaan tarvitaan myös objektiivisia perusteluja:

Muslimien keskuudessa poikien ympärileikkaus on vakiintunut, uskonnollisiin traditioihin nojautuva vanha perinne, joka on asianomaisissa yhteisöissä juurtunut syvälle ja koettu vahvasti velvoittavaksi. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan ympärileikkaus on myös kiinteä osa yhteisön miespuolisten jäsenten identiteettiä, ja se liittää heidät uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöönsä.

- - lapsen huoltajilla voi olla oikeus päättää lapsensa puolesta tällaisesta toimenpiteestä sillä edellytyksellä, että toimenpiteen tarkoituksena on edistää lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Lisäksi on edellytettävä, että toimenpide ei myöskään objektiivisesti arvioiden ole lapsen edun vastainen. - -

- - mainitut seikat huomioon ottaen uskonnollisista syistä suoritettavalla ympärileikkauksella voidaan arvioida olevan myönteistä merkitystä nimenomaan leikattavan pojan itsensä, hänen identiteettinsä kehittymisen sekä uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöönsä kiinnittymisen kannalta. Näistä syistä uskonnollisin perustein suoritetun lääketieteellisesti asianmukaisen ympärileikkauksen muodossa tapahtuvaa puuttumista pojan ruumiilliseen koskemattomuuteen voidaan pitää lapsen kokonaisedun kannalta puolustettavana ja kokonaisuutenakin arvostellen siinä määrin vähäisenä toimenpiteenä, ettei lapsen huoltajien menettelyä tällaisen ympärileikkauksen teettämisessä lapselleen ole aihetta pitää sellaisena lapsen etua ja oikeutta loukkaavana tekona, joka olisi pahoinpitelynä rangaistava.

Tuomio oli yksimielinen.

KKO toteaa vielä, että asia ei olisi yhtä selvä jos lapsella olisi kaksi huoltajaa:

Kun toimenpiteeseen suostumuksen antanut A on yksin B:n huoltaja, asiassa ei jouduta ottamaan kantaa siihen, mikä vaikutus asian arvioinnissa mahdollisesti olisi sillä, jos lapsen huoltajat olisivat toimenpiteen suorittamisesta erimielisiä.

Vielä KKO korostaa, ettei ennakkopäätöksellä ole vaikutusta tyttöjen ympärileikkaukseen:

Korkein oikeus toteaa, että tytön ympärileikkaus tosiasiassa merkitsee tämän sukuelinten silpomista ja on siten selvästi vakavampaa kajoamista heidän ruumiilliseen koskemattomuuteensa kuin asianmukaisesti suoritettu pojan ympärileikkaus. Tyttöjen ympärileikkauksessa on kysymys lähinnä törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltavasta menettelystä, jota ei voida missään olosuhteissa oikeuttaa nyt kyseessä olevan kaltaisilla uskonnollisilla ja sosiaalisilla syillä

Ks. myös tuomio kokonaisuudessaan

---------

Wednesday, March 5, 2008

Pro Suomi Seppo Lehto Maahanmuuttopoliittinen puhe 2007

Maahanmuutto seis Afrikasta ja Aasiasta. Avainsanoina: Suomi ja suomalaisuus. Meillä alkuperäisillä suomalaisilla pitää olla oikeus määritellä mitä on suomalaisuus. Sitä ei saa määritellä RKP ja muut vierasperäistämistämme ajavat neekerit ja somalit, saati Tehtaankadun ja Moskovan isovenäläiset tahot keskuudessamme. Haluammeko todella inkojen ja intiaanien kohtaloa, kun kumarramme vierasperäisiä liki jumalina? Kohtalomme lienee silloin sama. Vielä on mahdollista vaatia muutosta ja seis islamistien ja neekerien maahanmuuton sallimiselle. Jollemme toimi ehkäisevästi niin kohta on kirouksenamme Ranskan ja Norjan kasvaneet katuraiskaukset, alkuperäkansamme miesten, naisten ja lasten kaventuneet oikeudet omaan kehoonsa ja sananvapauteen kuten on käynyt jo muualla.
Vaalikaamme perusoikeuksiamme ja ilmaisunvapauttamme alistumatta henkiselle ja alueelliselle Sovjet-perinnöllemme ja Orwellin ( Vuosi 1984 ) povaamalle tulevaisuudelle ajatusrikollisuudestamme.

---------------

Tamperelaisen Seppo Lehdon pedofiiliprofeetta Muhammed pilakuvateos on huomioitu maailmalla laajalti

http://www.youtube.com/watch?v=hLwmqAkmRhk

"Shokeeraava video: Suomalainen pilapiirtäjä piirtää Muhammedin

Nuo skandinaavit eivät sitten hellitä. Jatkuvasti heidän täytyy provosoida. Tällä kertaa kyseessä on vaihteeksi suomalainen. Suomalainen piirtäjä Seppo Lehto piirtää poliittisesti epäkorrektin pilakuvan, ja tekee sen kursailematta. Muhammedista tuleekin hymyilevä Pašík (= sika tšekkiläisissä saduissa, suom. huom.). Tästä muslimit eivät tule pitämään."

http://www.eurabia.cz/Articles/1716--em-sokujici-video-finsky-karikaturista-kresli-mohameda-em-.aspx

Šokující video: Finský karikaturista kreslí Mohameda
Autor: Redakce | Publikováno: 5.3.2008 | Rubrika: Video
Ilustrace

Ti skandinávci si nedají pokoj. Pořád budou provokovat. Pro změnu tentokrát zase Fin. Finský kreslíř Seppo Lehto kreslí politicky nekorektní karikaturu. A servítky si nebere. Z Mohameda je
rázem usměvavý pašík. Tohle se muslimům líbit nebude.

142 čtenářů | 2 komentáře |
HodnoceníHodnoceníHodnoceníHodnoceníHodnocení
| Tisknout článek Poslat článek e-mailem

Vaše hodnocení:


Zde můžete nastavit své hodnocení
Další články od tohoto autora:


--------

Re: Šokující video: Finský karikaturista kreslí Mohameda
(Raco, 6.3.2008 13:35:16)
Odpovědět
Tak už tam to video neni. Za to můžem asi poděkovat těm podělanejm čmoudům
Re: Šokující video: Finský karikaturista kreslí Mohameda
(Viktor, 6.3.2008 17:33:55)
Odpovědět
Tentokrát ho stáhli opravdu důkladně včetně všech kopií. Ale třeba se zase odněkud vynoří. Každopádně musím vydat oficiální prohlášení:

Neustálé odstraňování a cenzurování materiálů, které mohou muslimové považovat za urážlivé, považujeme za nepřípustnou cenzuru a sklánění se před hrozbami násilí barbarů. Obáváme se, že pokud se lidé spontánně rozhodnou kreslit karikatury Mohameda, nebudeme schopni jim v tom zabránit.

Jinými slovy, ještě chvíli to budou zkoušet a soutěž "Nakresli si vlastního Mohameda II." bude na světě ;) A ať neříkají, že jsme je nevarovali.

Tady je trocha historie: http://info.pravdaoislamu.cz/index.php/2006/01/31/nakresli-si-sveho-mohameda-vysledky/

A tady si můžete obléct Mo podle vlastního gusta: http://www.muhammaddressup.com/
Re: Šokující video: Finský karikaturista kreslí Mohameda
(Tree Ardy, 5.3.2008 23:02:45)
Odpovědět
Jen houšť.
Re: Šokující video: Finský karikaturista kreslí Mohameda
(Pete, 5.3.2008 23:13:19)
Odpovědět
A casteji.
Dekuji cesky narod: Šokující video: Finský karikaturista kreslí Mohameda
(Seppo Lehto Tampere Finland, 6.3.2008 9:07:11)
Odpovědět
Dekuji cesky narod

Ti pisal humorsky do Muhammed

Finsky Seppo Lehto Tampere Finland

http://sananvapautta.blogspot.com/
Re: Dekuji cesky narod: Šokující video: Finský karikaturista kreslí Mohameda
(Viktor, 6.3.2008 12:59:29)
Odpovědět
We thank you, sir :)
Thanks for the courage, dear friend:
(LubosTX, 6.3.2008 23:58:36)
Odpovědět
We are amazed and proud of what you have done. Now it is North of Europe, namely Denmark and Finland, who si safeguarding the fundamental liberties of the Western civilization. You and your nation are now the bearers of the torch of freedom in XXI. century. I am immensely impressed and pleased by your courage and determination to fight for a noble cause of freedom, at the expense of being prosecuted and even killed. Hats off, sire.

---------------------------------------

More about Seppo Lehto Tampere criticism towards islamization and not preferable immigration:

http://www.dailymotion.com/relevance/search/seppo%2Blehto/video/x4n4t6_finnish-muhammed-caricature-artist_politics

--------------

Thursday, February 14, 2008

Kiitämme Iivi Massoa Seppo Lehtoa puolustavasta sananvapauskommenteistaan muslimifanaatikkoja ja heitä yliymmärtäviä ihmisoikeusstalinisteja vastaan

Kiitämme Iivi Massoa Seppo Lehtoa puolustavasta artikkelistaan sananvapausasialla muslimifanaatikkoja ja heitä yliymmärtäviä ihmisoikeusstalinisteja vastaan

Tiedossa on, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on laittanut henkisesti nyrjähtäneen hurripirun, joka ei osaa edes kunnolla suomenkieltä, saati lankata kenkiään, valtionsyyttäjä Mika Illmanin (sairas mies-nimensäkin perusteella) vaatimaan tamperelaiselle Seppo Lehdolle ehdotonta vankeutta Muhammed pilakuvien julkaisusta mukamas ns. "uskonrauhan loukkaamisena"

Onko tämä oikeusvaltio http://oikeusvaltio.blogspot.com - Väitämme ettei ole?
------------------------

Sananvapaus vaakalaudalla

Lähetä juttu

Iivi Masso
Julkaistu: 27.1.2008

Viime aikoina Euroopan ja muun länsimaailman lehdistössä sananvapaus ja jumalanpilkka ovat olleet taas vahvasti esillä. Syitä on useita.
23. tammikuuta afganistanilainen 23-vuotias toimittaja, Sayed Perwiz Kambakshi, sai kuolemantuomion “islamin halventamisesta”. Hän oli kirjoituksissaan kommentoinut kriittisesti Koraanin naisten asemasta kertovia säkeitä.
Suomi, yhdessä EU:n ja muiden länsimaiden kanssa tukee Afganistanin nykyistä hallitusta, joka on valmis teloittamaan nuoren toimittajan väärien mielipiteiden julkaisemisesta. Lähetämme sinne miljoonia euroja rahaa ja vaarannamme tuhansien sotilaiden hengen, jottei nykyinen hallitus kaatuisi uuteen sisällissotaan ja sekasortoon.
Afganistanin operaation puolustajat vakuuttavat, että tuki maan nykyiselle hallitukselle on välttämätön, koska muuten Taleban saattaisi taas kaapata vallan. Mutta kuinka paljon nykyinen uusi uljas, vapautettu ja “demokraattinen” Afganistan, jossa sovelletaan islamilaista Sharia-lakia, oikeasti eroaa Talebanin hallitsemasta Afganistanista?
“Islamin halventaminen” on ollut huomion keskiössä muuallakin.
YK:n yleiskokous hyväksyi viime vuoden lopussa päätöslauselman, jonka tavoitteena on “uskontojen halventamisen” kriminalisointi maailmanlaajuisesti.
Dokumentti sisältää monien hyvien tavoitteiden – kuten syrjinnän torjunnan ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisen – ohella ongelmallisia kohtia, jonka takia demokraattiset länsimaat eivät suostuneet allekirjoittamaan sitä. Päätöslauselmaa tukivat paitsi Islamilaisen Kongressin (OIC) 56 jäsenvaltiota, myös monet sellaiset maat, joita ei tunneta uskontojen ystävinä, mutta kylläkin sananvapauden vastustajina – esimerkiksi Venäjä, Kuuba, Valko-Venäjä, Kiina.
Ongelmallista päätöslauselmassa on symmetrian puute: se mainitsee islamin suojelun tarpeen seitsemän kertaa, muita uskontoja ja maailmankatsomuksia ei kertaakaan, eikä se puutu uskontovähemmistöjen syrjintään islamilaisissa maissa. Se myös vaatii uskontojen halventamisen kieltämistä tavalla, joka ei erota asiallista kritiikkiä halventamisesta.
Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton (IHEU) mukaan YK:n nykyiset pyrkimykset rajoittaa uskontojen kritiikkiä maailmanlaajuisesti vaarantavat vakavasti sananvapautta ja ovat siten ristiriidassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen sisältyvän ilmaisuvapauden (§19) ja omantunnonvapauden (§18) kanssa.
Mikä rangaistus olisi YK:n mukaan sopiva uskontojen halventamisesta? Onko rangaistuksen afganistanilainen versio hyvä, vai valkovenäläinen, vai kanadalainen?
Myös länsimaat ovat nimittäin siirtyneet sensuroimaan uskontoihin, ja varsinkin yhteen uskontoon, kohdistuvaa kritiikkiä ja satiiria, vaikkeivät ne YK:n päätöslauselmaan yhtyneetkään.
Kanadassa on parhaillaan käynnissä prosessi, jossa valtiollinen ihmisoikeuskomissio syyttää toimittajaa Ezra Levantia viharikoksesta, koska hän julkasi vuonna 2006 kohutut tanskalaiset Muhammed-pilakuvat kohusta kertovan artikkelin kuvauksena. Levantilta vaaditaan rangaistukseksi julkista anteeksipyyntöä ja mahdollisesti sakkoja. Vaikka hän voittaisi jutun, hän kärsii prosessin takia moraalisesta ja taloudellisesta tappiosta. Tapaus toimii varoituksena muillekin toimittajille, todennäköisesti itsesensuuria lisäten.
Videoina julkisuuteen vuotaneessa kuulustelussa ihmisoikeusvirkailija kysyy Levantilta: “Mikä oli aikomuksenne, tarkoituksenne, kun julkasitte kuvat?” Täman kysymyksen muistaa moni Neuvostoliitossa “puhutteluihin” kutsuttu toimittaja. Nettikommentaattorit puhuvat jo ilkkuen “ihmisoikeus-stalinisteista”. Eivätkä perusteitta.
Samoihin aikoihin, 18. tammikuuta Valko-Venäjällä toimittaja Aleksandr Sdvizhkov tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen samojen pilakuvien julkaisemisesta Zgoda-päivälehdessä. Kuinka kaukana länsimainen sananvapaus olikaan valkovenäläisestä? Entä kumpikin edellinen afganistanilaisesta? Voiko “uskontojen halventamisesta” löytyä “sopivaa” rangaistusta, joka ei vaaranna sananvapautta, eikä siksi demokratian perustoja?
John Stuart Mill kirjoitti vuonna 1859, että uskontojen edustajat ovat kovimpia sananvapauden vastustajia, koska he väittävät edustavansa jumalallista totuutta, ja juuri siksi uskontojen kritiikin oikeus on vapauden ehdoton edellytys. Hän totesi: “Emme enää teloita kerettiläisiä, mutta älkäämme imarrelko itseämme olevamme vielä vapaat lain kautta harjoitetun vainon häpeätahrasta. Lainsäädännössämme on edelleen rangaistuksia mielipiteistä, tai ainakin niiden julkilausumisesta.”
Puolitoista vuosisataa myöhemmin kerettiläisten tilanne ei näytä ainakaan parantuneen.



----------------------
http://www.kavkaz.fi/tavoitteet.html
---------------------------------------